lauantai 28. marraskuuta 2009

Ja matka jatkuu..











Varkala-beachilla rentoilimme viikon verran ja sielta jatkoimme matkaa Kollamiin, jossa tosin viivyimme ainoastaan yhden yon (tosin se jaa ikuisesti mieleen, nimittain paikka , jossa yovyimme, oli kuin suoraan elokuvasta "Hohto", tai lahinna se tunnelma siella..) koska seuraavana paivana matka jatkui pienella laivalla Keralan mahtavia backwaterseja pitkin Alleppeyhin. Ohitettiin Aiti Amman ashram (kuva), jossa meinattiin ensiksi pistaytya, mutta koska han ei ollut nyt paikalla niin jatkettiin suoraan Alleppeyhin. Keralan osavaltio ja erityisesti takavedet ovat mahtava kokemus, sita sanotaan Intian Venetsiaksi ja siella tosiaan risteilee eri kokoisia kanaaleja, jos oikein muistamme, niin 900 km verran, nakee mahtavia maisemia, riisipeltoja ja paikallista asutusta. Alleppeysta otimme ns.houseboatin 22 tunniksi (juhlistimme Honsan vanhenemista siis siella), tosi mukava kokemus. Matkaan kuului ruoat (aivan loistavat!) ja oma kokki ja kapteeni. Olisihan siella lillunut vaikka toisenkin paivan, ihanan leppoisaa, rauhallista etenemista. Tanaan jatkoimme bussilla Kottayamin kautta tanne Kumiliin ja bussimatka oli aika kokemus mutkaisilla vuoristoteilla, kun kuski paahtaa kuin..noh sanotaan intialainen:) Maisemat oli vaikuttavat, teeplantaaseja jne..Huomenna olisi tarkoitus lahtea Intian suurimpaan luonnonpuistoon bongailemaan elukoita, illalla ehka katsomaan paikallista taistelulajia (Kalaripayattu). Taalta ollaan jatkamassa maanantaina Munnariin, kuulemma kaunis paikka sekin (mikapa taalla ei olisi...) Teeviljelmia ja raikasta vuoristoilmaa. Yolla pitaisi olla melko viileaakin, mutta siihenhan me valitettavasti olemme Suomessa joutuneet tottumaan :) Kolmisen viikkoa viela matkaa jaljella, loistavasti ollaan viihdytty kylla. Toisaalta tuntuu etta on oltu jo pidempaan reissussa ja toisaalta taas aika lentaa siivilla. On taa janna maa kaikin puolin, vaikea missaan blogissa kuvata, tai ylipaataan, kai taa on vaan kaytava itse nakemassa. Hommat sujuneet hyvin, pienta vatsavaivaa Marilla, mutta paikallisessa hospitaalissa kayty ja rohdot haettu, alle 5 euroa, ei paha. Ei ollut tuo bussimatkailukaan kovin tyyrista, n. 6 h matka maksoi kahdelta alle 3 euroa. Imatran paikallisliikenteessa silla paasee yhden matkan. No, eipahan ruvetakaan vertailemaan sitten sen enempaa :) Kivaa joulunodottelua vaan kaikille sinne!! Muutama kuva tuossa Marin kamerasta, laitellaan myohemmin lisaa Sarin kamerasta. Siita kolmannesta :D

Sari lahettaa KIITOKSET KAIKILLE onnitteluista tata kautta ja oh Piikille erityinen kiitos virkavapauden puoltamisesta, we really needed this!! Ps. Mansikka saattoi olla oikeassa sanoessaan, etta Honsa tulee rusinana takaisin :) Dosentti voipi lahtea meidan seuraavalle reissulle mukaan paattamaan, kuinka vahissa vaatteissa pitaa kuleskella, heh. Ja viela Husulle tiedoksi, ettei tarvita sukkia, ei kukkia :)

perjantai 20. marraskuuta 2009

Kerala edelleen






Talla hetkella ollaan Varkala-beachilla, tultiin pari paivaa sitten, sita ennen nelja paivaa Kovalamissa ja pyorahdettiin myos Kanyakumarissa eli ihan Intian etelaisimmassa karjessa, joka on kyllakin jo Tamil Nadun puolta, siella yhdistyy kolme eri merta eli Intian valtameri, Arabian meri ja Bengalin lahti, tosin aika samalta ne meret naytti, heh..Aika monta hindutemppelia on tullut nahtya, harmi vaan, et niihin ei saa vieda kameraa sisalle, mutta esim.Kanyakumarin tempelissa oli sellanen fiilis ja meno, etta huh huh, todella vaikuttava paikka! Kiva olla rantsussa ja uida ja paistatella paivaa, mut jotenkin tuntuu, et pitkaa ei jaksa olla samassa paikassa, varsinkin taalla Varkalassa on aika paljon jo turismia, vaikka varsinainen sesonki ei ole oikeastaan viela edes alkanut..Taalta on tarkoitus suunnistaa Keralan takavesille..Tanaan sitten tuli oikein ensimmainen vastoinkayminenkin, kun huomattiin, etta kamera oli kelvannut jollekin, onneksi Marilla on toinen kamera, mutta ei oltu tuosta kamerasta keretty siirtaa kuvia mihinkaan, ja niita oli siella jo n.300, kaiken lisaksi se oli aika uusi kamera, kun Goalla hajosi eka paivana entisesta kamerast zoomi :) No, hiemanhan tuo ketutti (siis tosi paljon), mutta onneks ollaan tallennettu ne kaikki ihanat kokemukset verkkokalvoille ja sydamiin..Eli nou proplem mai frend(tata lausetta ollaan muutamia kertoja kuultu talla reissulla:) Palataan astialle, nyt vaihteeksi syomaan ihanaa ruokaa.. Vindum Kaanam!

maanantai 16. marraskuuta 2009

Kerala







Noniin, nyt ollaan sit Etela-Intiassa, Keralassa. Lennettiin (epaekologista, tiedetaan...) 13.11 Varanasista Delhin ja Kochin kautta tanne ja nyt olinpaikkana Kovalamin ranta. Kiva paikka, jonkin verran pakettimatkalaisia ja paikallisia turisteja. Tuloiltana ja seuraavana paivana sateli vetta, mutta nyt on taas kelit kohdallaan. Allekirjoittanut poltti eilen lahjakkaasti nahkansa, joten tanaan ollaankin sitten varjossa, Sari rannalla parhaillaan. Huomenna meininkina ajella bussilla Kanyakumariin, Intian etelaisimpaan karkeen. Mukavassa pienessa perheyrityksessa asustetaan, ei valittamista nyt tai aiemminkaan majapaikkjen suhteen. Hamahakitkin ovat toistaiseksi jattaneet rauhaan :) Ihana olla taas meren aarella kaupunkien halinan jalkeen, akut latautuu hyvin. Reilu kolme viikkoa nyt matkaa takana pain, hyvin on mennyt kaikin puolin. Terveina ollaan pysytty, pienta yskaa lukuunottamatta. Ei voi kylla valittaa. Ohessa taas muutama kuva matkan varrelta.

torstai 12. marraskuuta 2009

Varanasi

















Delhista jatkettiin junalla matkaa Agraan, jossa yovyimme yhden yon ja kavimme katsomassa Taj Mahalin, taytyy sanoa, etta oli aika vaikuttava marmoripalatsi. Sitten junalla Gangesin varrelle Varanasiin, joka on yksi Intian vanhimmista ja pyhimmista kaupungeista, Ghatteja on Gangan varrella reilu 80 ja paikalliset pesevat siella syntejaan pois, meilla uiminen jai, kun taitaa noita kolibakteereja olla siina vedessa hieman enemman kuin laki sallii (340 000 x), tosin varpaat ja sormet on siella kastettu ja useamman kerran veneella jokea edestakaisin menty..Ruumiita polttavat nonstoppina esim.Manikarnika Ghatilla, joka on paapolttopaikka, hieman on meiningit toisenlaiset kuin Suomen hautajaisissa:) Taalla on tosi paljon pienia kujia ja mm.riksat ei mahdu siella ajelemaan, mutta kaikki sita pienemmat kulkuneuvot kylla. Ns.Sadhuja eli pyhia miehia nakee noilla Ghateilla istumassa, mutta valitettavasti taitaapi olla ns.feikkeja lahes kaikki, pyytavat rahaa kasi ojossa, oikeat Sadhut on lahinna Ashrameissa. Temppeleita on nahty, mm. suuri Shivan temppeli, Apinatemppeli jne jne, toisaalta taa paikka on aika henkinen, mutta valitettavasti taallakin on sen verran jo turismia, etta raha puhuu omaa kieltaan kaiken uskonnollisuuden keskella..Tanaan on aikomus lahtea kaymaan laheisessa Sarnathissa, jossa Buddhan kerrotaan pitaneen ensimmaisia puheitaan. Teetimme raatalilla paikalliset vaatteetkin ja ne piti olla jo eilen valmiit, mutta josko olisi tanaan, taalla kun tuo aikakasite on hieman erilainen, ei niin paivan paalle..Iltaisin kuuluu jos jonkinlaista musiikkia, eilen loppui mm.3-4 pvaa kestanyt Krishna-juhla ja joka ilta on ns.Pujaseremonia, iltaisin on vaan mukava istuskella joko Ghatilla tai katolla kattelemassa meininkia ja kayda laskemassa kynttilakukka Gangaan, se on aika mukavan nakoinen, kun niita lipuu hamarassa useita satoja..

No, tama talla eraa, tarkoitus olisi varata lahipaivaksi lento Trivandrumiin Keralaan, joten seuraavaksi raportoimme varmaan kauniista Keralasta..

torstai 5. marraskuuta 2009

Delhi






























































Pari paivaa Delhissa pyoritty ja nahtavyyksia katseltu. Ohessa muutama kuva, ei tietoa miten saisi kaannettya oikein pain... Akshardamin temppelikompleksista ei kuvaa ole, koska ei saanut vieda kameraa eika kylla mitaan muutakaan, koska hirmu tarkat turvatoimet. Niin oli kylla Delhin kentallakin tullessa, sikalentsusuojaukset. Finnairin koneessa muuten suihkuttelivat jotakin desinfektiosumutetta (?) ennen laskeutumista. Akshardam on maailman suurin hinduismin temppeli, oli todella vaikuttava paikka. Myos Lootustemppeli oli janna kokemus, kaiken halinan keskelta paasi hetkeksi taydelliseen hiljaisuuteen, koska temppelin sisalla ei saa puhua. Iso on kaupunki, 18 miljoonaa asukasta tata nykya. Taalla pitaisi olla varmaan viikkoja etta saisi kunnollisen kasityksen paikasta, mutta taa muutama paiva riittaa meille. Hostellimme sijaitsee Pahargangin alueella, majapaikkoja on vierivieressa ja kauppoja myos. Ollaan basaarikadun varrella ja kadulla on melkoinen sapina kaiken aikaa. Pikkuostoksia tehty ja kunhan vaan kuljeskeltu ja ihmetelty menoa. Huomenna sitten junalla Agraan ja 7.11 Varanasiin. Lomafiilis, paras fiilis.