Suomen pakkasessa..

Nyt siis kirjoitellaan jo Suomen kamaralta, tultiin 22.pvä ja vielä oli pientä säätämistä taas lentojen kanssa, kun menimme Goan kentälle ja näytimme lentolippua Delhiin (jonka olimme siis jo varanneet Suomesta), niin saimme kuulla, etä se lentoyhtiö oli mennyt konkkaan n. pari kk sitten eli ei kun ostamaan uudet liput ja onneksi pääsimme samana pvänä Delhiin, josta sitten seuraavana pvänä Suomeen. Todella ihana oli nähdä läheisiä ihmisiä !(muuten tätä pimeyttä ja kylmyyttä ei vielä niin kovasti kerennytkään ikävöidä;) Vaikka 2 kk on Intian kokoisessa maassa todella lyhyt aika, niin paljon tuli nähtyä ja koettua, kaikkinensa reissu sujui odotettua paremmin ja joku on joskus sanonut, että vaikka Intiaan ei menisikään oppimaan itsestään tai mistään mitään, niin Intia opettaa kaikesta huolimatta ja tämä kyllä piti paikkansa. Se on niin ihmeellinen maa monella tapaa ja homma siellä toimii omalla tavallaan oikein hyvin, eipä Suomea ja Intiaa voi oikein ruveta vertailemaankaan, sen verran erilaisia maita ovat. Erityisesti jäi mieleen ihmiset, maisemat, tunnelma ja asenne, kyllä itsellä olisi paljon opittavaa siitä elämäntavasta, välillä (?) vaan tuntuu sokeutuvan aika pahasti tämän kaiken yltäkylläisyyden keskellä..Sanonta "matkailu avartaa" pitänee paikkansa;) Nyt maha killillään kaikista jouluruoista on kiva muistella kaikkea kokemaansa ja varmaan riittääkin muistelemista pitkäksi aikaa. Ja se on varma asia, että Intiaan on palattava :)

Viimeisia lomapaivia viedaan..

Muutaman pvan oltuamme Baga-beachin hulinoissa siirryimme Goan pohjoisimmalle rannalle eli Kerim-beachille, todella rauhallinen ja kaunis paikka! Muutama reissari nahty, muuten paikka on pieni idyllinen kyla ja asumme keskella paikallisasutusta, tuntuu kuin olisi palannut ajassa todella kauas taaksepain (vaikkakin silta on tuntunut taalla aikaisemminkin, niin erityisesti nyt) vaikkakin me yltakyllaiset lansimaalaiset loysimme kylalta internetin, kuten huomanette:) Viimeisia lomapaivia vietetaan taysin rentoutuen, uiden ja nauttien valosta, rauhasta jne. ennen paluuta takaisin Suomeen, jossa kuulema ihan mukavasti pakkasta..Vaikkakin 2 kk on todella lyhyt aika taalla valtavassa maassa, niin toivottavasti olisimme oppineet edes jotakin, joka kantaisi Suomessa edes vahankin aikaa..

Kaikkineen ollaan tosi tyytyvaisia oltu reissuun, taa kannatti todellakin tehda! Vaikkei kauheen tarkkoja suunnitelmia tehty, niin aika hyvin ollaan ne paikat nahty ja kierrelty, mita suunniteltiinkin. Se on varma asia, etta viela tanne pitaa tulla :) Nyt viimeisista paivista nauttimaan, voikaa hyvin!

Goalla

Cochissa kavimme tosiaan katsomassa Kathakali-esityksen ja vaikkakin oikea ja aito Kathakali kestaa koko yon, niin jo tamakin oli aika vaikuttava, koulutus siihen kestaa vuosia ja siina tosiaan millintarkat ilmeet, eleet ja vaikuttava musiikki vievat tarinaa eteenpain. Cochista jatkoimme yojunalla Mangaloreen ja sielta bussilla Gokarnaan, jossa on muutama aika mukava ranta, vietimme siella muutaman paivan Kudle-beachilla, joka oli kivan rauhaisa ja merivesi poukamassa kuin keitettya. Sielta lahdimme paikallisjunalla Margaoon, josta bussilla Mapusaan ja nyt siis ollaan jo taalla Goalla ja taalta kasin tarkoitus kayda Hampissa. Huomenna tapaamme Anilin, jonka haissa olimme pari vuotta sitten ja ehka mennaan Anjunan yomarkkinoille. Aika monta rantaa tullut jo Goallakin nahtya, mutta nyt taalla kamalassa turistirysassa Baga-beachilla (onneksi taalta tosin paasee tarvittaessa pois:). Guesthouse, jossa olemme, on oikein kiva, edullinen (siihen nahden, etta on sesonki meneillaan ja todella paljon lomailijoita) ja lahella rantaa. Hieman reilu viikko lomaa jaljella taalla ja toisaalta tuntuu, etta aika on mennyt siivilla, toisaalta tuntuu, etta olisimme olleet taalla jo paljon pidempaan. Paljon on tullut nahtya ja koettua, vaikkakin nain isossa maassa 2 kk on todella lyhyt aika, mutta jos haluaisi jollekin suositella esim. vaikka muutaman viikon lomakohdetta Intiassa, niin Kerala oli kaikkinensa aika vaikuttava paikka ja erityisesti, kun samassa osavaltiossa on niin monimuotoista maisemaa jne. Tama talla eraa, kuvien latauksen kanssa ongelmia, jatkamme toisella kertaa.

Munnar & Kochi

Tarina jatkuu Kochista, Keralan paakaupungista. Kumilysta jatkoimme bussilla kauniiseen Munnariin, korkein kohta lahes 2 km. Maisemat todella kauniita, teeviljelmia silmankantamattomiin ja ihanan raikas ilma. Kuvista tunnelma ei ehka vality, oli hienon nakoista olla lahes pilvien tasolla ja ihan hiljaisuudessa niissa maisemissa. Viilein paikka talla reissulla, riksan kyydissa tuli sen verran kylma, etta piti pipotkin ostaa :) Ei olis uskonut etta niita taalla tarvitsee. Munnarissa oli sama tarjonta kuin Kumilyssa, jossa jo kavimme 30 min. norsuajelulla ja luonnonpuistossa. Kumilyssa oli hiljattain tapahtunut veneonnettomuus, joka oli vaatinut useita kymmenia uhreja. Veneilemaan emme siis siella paasseet, mutta jeepin kyydista nakyi muutamia elaimia, lahinna apinoita,possuja ja oravia ja kauriita. Mausteviljelmia kavimme myos ihmettelemassa ja siella nahtiin sitten ne kauan kaivatut (?) jattilaishamahakitkin!! Myrkyllisia pirulaisia ja isompia kuin kammenen kokoisia. Hyih.

2.12 jatkettiin bussilla Munnarista Ernakulamiin, josta Fort Kochiin. Marilla mahatauti jatkuu, suun kautta loppui antibioottikuuri ja seuraavana aamuna taas sama ralli. Suht ikimuistoinen bussimatka... Pari kertaa sairaalassa tiputuksessa kayty ja talla hetkella olo jo parempi. Illalla katsomaan Kathakali-esitysta ja huomiseksi yojunaan liput varattuna, tarkoitus jatkaa Mangaloren kautta Gokarnaan. Loppuloma vietetaan Goalla, joten pitaa jo alkaa pikkuhiljaa suuntaamaan ylospain taalta Keralasta. Hampissa myos tarkoitus viela kayda.

Ohessa taas muutama kuva matkan varrelta.

Ja matka jatkuu..

Varkala-beachilla rentoilimme viikon verran ja sielta jatkoimme matkaa Kollamiin, jossa tosin viivyimme ainoastaan yhden yon (tosin se jaa ikuisesti mieleen, nimittain paikka , jossa yovyimme, oli kuin suoraan elokuvasta "Hohto", tai lahinna se tunnelma siella..) koska seuraavana paivana matka jatkui pienella laivalla Keralan mahtavia backwaterseja pitkin Alleppeyhin. Ohitettiin Aiti Amman ashram (kuva), jossa meinattiin ensiksi pistaytya, mutta koska han ei ollut nyt paikalla niin jatkettiin suoraan Alleppeyhin. Keralan osavaltio ja erityisesti takavedet ovat mahtava kokemus, sita sanotaan Intian Venetsiaksi ja siella tosiaan risteilee eri kokoisia kanaaleja, jos oikein muistamme, niin 900 km verran, nakee mahtavia maisemia, riisipeltoja ja paikallista asutusta. Alleppeysta otimme ns.houseboatin 22 tunniksi (juhlistimme Honsan vanhenemista siis siella), tosi mukava kokemus. Matkaan kuului ruoat (aivan loistavat!) ja oma kokki ja kapteeni. Olisihan siella lillunut vaikka toisenkin paivan, ihanan leppoisaa, rauhallista etenemista. Tanaan jatkoimme bussilla Kottayamin kautta tanne Kumiliin ja bussimatka oli aika kokemus mutkaisilla vuoristoteilla, kun kuski paahtaa kuin..noh sanotaan intialainen:) Maisemat oli vaikuttavat, teeplantaaseja jne..Huomenna olisi tarkoitus lahtea Intian suurimpaan luonnonpuistoon bongailemaan elukoita, illalla ehka katsomaan paikallista taistelulajia (Kalaripayattu). Taalta ollaan jatkamassa maanantaina Munnariin, kuulemma kaunis paikka sekin (mikapa taalla ei olisi...) Teeviljelmia ja raikasta vuoristoilmaa. Yolla pitaisi olla melko viileaakin, mutta siihenhan me valitettavasti olemme Suomessa joutuneet tottumaan :) Kolmisen viikkoa viela matkaa jaljella, loistavasti ollaan viihdytty kylla. Toisaalta tuntuu etta on oltu jo pidempaan reissussa ja toisaalta taas aika lentaa siivilla. On taa janna maa kaikin puolin, vaikea missaan blogissa kuvata, tai ylipaataan, kai taa on vaan kaytava itse nakemassa. Hommat sujuneet hyvin, pienta vatsavaivaa Marilla, mutta paikallisessa hospitaalissa kayty ja rohdot haettu, alle 5 euroa, ei paha. Ei ollut tuo bussimatkailukaan kovin tyyrista, n. 6 h matka maksoi kahdelta alle 3 euroa. Imatran paikallisliikenteessa silla paasee yhden matkan. No, eipahan ruvetakaan vertailemaan sitten sen enempaa :) Kivaa joulunodottelua vaan kaikille sinne!! Muutama kuva tuossa Marin kamerasta, laitellaan myohemmin lisaa Sarin kamerasta. Siita kolmannesta :D

Sari lahettaa KIITOKSET KAIKILLE onnitteluista tata kautta ja oh Piikille erityinen kiitos virkavapauden puoltamisesta, we really needed this!! Ps. Mansikka saattoi olla oikeassa sanoessaan, etta Honsa tulee rusinana takaisin :) Dosentti voipi lahtea meidan seuraavalle reissulle mukaan paattamaan, kuinka vahissa vaatteissa pitaa kuleskella, heh. Ja viela Husulle tiedoksi, ettei tarvita sukkia, ei kukkia :)

Kerala edelleen

Talla hetkella ollaan Varkala-beachilla, tultiin pari paivaa sitten, sita ennen nelja paivaa Kovalamissa ja pyorahdettiin myos Kanyakumarissa eli ihan Intian etelaisimmassa karjessa, joka on kyllakin jo Tamil Nadun puolta, siella yhdistyy kolme eri merta eli Intian valtameri, Arabian meri ja Bengalin lahti, tosin aika samalta ne meret naytti, heh..Aika monta hindutemppelia on tullut nahtya, harmi vaan, et niihin ei saa vieda kameraa sisalle, mutta esim.Kanyakumarin tempelissa oli sellanen fiilis ja meno, etta huh huh, todella vaikuttava paikka! Kiva olla rantsussa ja uida ja paistatella paivaa, mut jotenkin tuntuu, et pitkaa ei jaksa olla samassa paikassa, varsinkin taalla Varkalassa on aika paljon jo turismia, vaikka varsinainen sesonki ei ole oikeastaan viela edes alkanut..Taalta on tarkoitus suunnistaa Keralan takavesille..Tanaan sitten tuli oikein ensimmainen vastoinkayminenkin, kun huomattiin, etta kamera oli kelvannut jollekin, onneksi Marilla on toinen kamera, mutta ei oltu tuosta kamerasta keretty siirtaa kuvia mihinkaan, ja niita oli siella jo n.300, kaiken lisaksi se oli aika uusi kamera, kun Goalla hajosi eka paivana entisesta kamerast zoomi :) No, hiemanhan tuo ketutti (siis tosi paljon), mutta onneks ollaan tallennettu ne kaikki ihanat kokemukset verkkokalvoille ja sydamiin..Eli nou proplem mai frend(tata lausetta ollaan muutamia kertoja kuultu talla reissulla:) Palataan astialle, nyt vaihteeksi syomaan ihanaa ruokaa.. Vindum Kaanam!

Kerala

Noniin, nyt ollaan sit Etela-Intiassa, Keralassa. Lennettiin (epaekologista, tiedetaan...) 13.11 Varanasista Delhin ja Kochin kautta tanne ja nyt olinpaikkana Kovalamin ranta. Kiva paikka, jonkin verran pakettimatkalaisia ja paikallisia turisteja. Tuloiltana ja seuraavana paivana sateli vetta, mutta nyt on taas kelit kohdallaan. Allekirjoittanut poltti eilen lahjakkaasti nahkansa, joten tanaan ollaankin sitten varjossa, Sari rannalla parhaillaan. Huomenna meininkina ajella bussilla Kanyakumariin, Intian etelaisimpaan karkeen. Mukavassa pienessa perheyrityksessa asustetaan, ei valittamista nyt tai aiemminkaan majapaikkjen suhteen. Hamahakitkin ovat toistaiseksi jattaneet rauhaan :) Ihana olla taas meren aarella kaupunkien halinan jalkeen, akut latautuu hyvin. Reilu kolme viikkoa nyt matkaa takana pain, hyvin on mennyt kaikin puolin. Terveina ollaan pysytty, pienta yskaa lukuunottamatta. Ei voi kylla valittaa. Ohessa taas muutama kuva matkan varrelta.